Tänään on sitten viimeinen päivä Mtwarassa. Viimeinen pari viikkoa on ollut itsensä valmistamista lähtöön kun ensimmäisenä Mtwaran jättivät Salla ja Mikko ja sen jälkeen Timo ja Anna-Sofia ( he kuitenkin vain joululoman ajaksi), joten omankin lähdön on tajunnut koko ajan lähestyvän enemmän ja enemmän. Lähinnä ajatuksen on halunnut vain lykätä tuonnemmaksi, pois mielestä ja nauttia viimeisistä hetkistä Matowaaran kaupungissa. Vaikka ns. honeymoon ajan voinkin sanoneen olleen ohi Tansaniassa ehkä jo hetki sitten, silti en olisi ihan vielä valmis lähtemään pois täältä. Lähinnä sillä, että näiden parin kuukauden aikana tuntuu, että vihdoin oli alkanut pääsemään sisälle kunnolla niin kulttuuriin kuin kieleen ja juuri silloin matkan pitääkin tulla päätökseen. Mielellään sitä olisi vielä vaikka muutamat pari kuukautta täällä viettänyt, mutta toisaalta kotiin palaaminenkin on aina ihanaa! Täytyyhän se tunnustaa, että mielessä onkin jo pyörinyt ja kutitellut joka ikinen päivä ruisleipä ja rasvaton maitokupillinen, kun uppopaistetut ruoat yksinkertaisesti alkavat tulla jo korvistakin pihalle ja sen vaikutukset pian myös vaatteista! Lisäksi hellettä alkaa olla täällä jo sen verran, että suihkussa ollessakin hikoilee, joten -20 astetta voi vaihteen vuoksi tuntua hetken aikaan ihan hyvältä
!
Ikävä kuitenkin tulee Intian valtamerta sadan metrin päästä kodista, iltaisia ajeluja bajaajilla, iltoja rannalla merestä ja tähtitaivaasta nauttien, pienen kaupungin hektisyyttä, joka kuitenkin pystyyn samalla olemaan niin hakuna matata, ettei kellään ole kiirettä minnekään sekä ihmisten lämpöä ja avoimuutta.
Huomenna otan bussin kohti Dar es Salaamia, josta matkaan Bagamoyon kaupunkiin ja sieltä sunnuntaina Zanzibarille, josta torstaina takaisin Dariin ja perjantaina lento Lontoon kautta takaisin Suomeen. Tuntuupa hassulta! Jos kaikki menee niin kuin pitää (josta ei kyllä koskaan tiedä täällä, bussien mennessä rikki n. joka toinen päivä ja julkisten yhteyksien ollessa muutenkin niin epävarmoja) toppapukuun, villasukkiin, pipoon ja tumppuihin saisi pukeutua jo ensi lauantaina… Hui!
Nyt meikku lähtee viettämään ”syyslomaansa” ja keräämään vielä kaiken mahdollisen auringon mikä saatavissa vain on, pimeän ja kylmän talven varalle. Nähdään ensi viikon jälkeen ja Tansania, sinut tulen näkemään varmasti vielä joku päivä uudelleen (: <3 !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti